The post Parhaat ajat julkaista Facebookissa ja Instagramissa appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>Keskiviikkona kello 3 iltapäivällä, torstaina viideltä ja perjantaina kuudelta aamulla – vastauksia parhaisiin aikoihin julkaista somekanavissa on yhtä monta kuin on tutkimuksiakin. Lisähaastetta postittamisaikojen optimointiin tuo aikavyöhykkeet. Kun kello on suomalasille seuraajillesi kolme iltapäivällä on New Yorkissa kello yhdeksän aamulla. Somen käyttöaikoihin vaikuttaa myös ikä ja elämäntilanne: pikkulapsiperhe ja yötöissä käyvä sinkku elävät todennäköisesti aika erilaisissa aikarytmeissä. Ihan turhaa julkaisuajan kanssa kikkailu ei silti ole. Useamman tutkimuksen läpi pähkäiltyäni mieleen kirkastui lopulta 4 yleistä lainalaisuutta.
Facebookin aktiivisimmat käyttöajat paljastavat: facebookissa notkutaan eniten työajalla. Eri tutkimuksissa näytti olevan hämmästyttävä yksimielisyys siitä että paras julkaisuaika on iltapäivällä yhden ja kahden välillä. Samaa mieltä ollaan myös siitä että parhaat päivät ovat keskellä työviikkoa, parhaiksi julkaisupäiviksi mainitaan tutkimuksessa poikkeuksetta joko keskiviikko tai torstai.

Sprouts Socialin melko kattavasta tutkimuksesta käy ilmi aktiivisempien Facebookin käyttöaikojen (tummimpien palkkien) sijoittuminen viikon keskelle ja päivän keskelle. Keskiviikkona kello 12 ja kello 14 sekä torstaina kello 13-15 ovat parhaat julkaisuajat. Iltaisin ja viikonloppuisin on hiljaisinta

Ettei julkaisuajan optimoinnista tulisi liian helppoa, tutkimus muistuttaa että eri aloilla aktiivisimmat alat ovat erilaisia. Esimerkiksi kasvatusalan yleisö on suureksi osaksi opiskelijoita ja he ovat aktiivisempia selvästi yleisiä aikoja myöhemmin. Eri alojen ajoissa oli melko paljon vaihtelua, muiden alojen taulukoihin tästä
2. Instagrammissa ollaan aktiivisempia työmatkoilla ja työn tauoilla
Vaikka Instan käyttäjät ovat Facebookin käyttäjiä heterogeenisempi ryhmä iältään on parhaiden julkaisuaikojen välillä silti enemmän hajontaa. Instan viimevuotisten algoritmiuudistusten takia myös Instagrammissa on julkaisuajalla väliä julkaisun elinkaaren tultua lyhemmäksi.

Instagramissa aktiivisempia ollaan aamulla/aamupäivällä kello 9-11 sekä iltapäivällä kello 15-16. Yksi selitys syy vaihtelevimpiin on aiemmissa tutkimuksissa esiin tullut käyttötapa. Instaa ei selailla työpäivän lomassa vaan lounaustauoilla ja varsinkin työmatkoilla.

Instan aktiivisimmat käyttöajat vaihtelevat aloittain aivan kuten facebookinkin. Esimerkiksi voittoa tavoittelemattomien yhdistysten seuraajat ovat Sprout Socialin tutkimuksen mukaan hyvin paikalla iltapäivällä, mutta yksi parhaista ajoista on yllättäen myöhään illalla, tiistaina kello 21-22.
3. Julkaise viikolla, pidä viikonloppuna vapaata
Rinnastetaanko Facebookin ja Instan käyttö työhön? Ainakin niitä käytetään selkeästi eniten arkena. Viikonloppuna voi hyvällä omallatunnolla ottaa lomaa someilusta ja säästää etenkin ne mahtavimmat julkaisut keskelle viikkoa. Yksi somekanava vahvistaa säännön. Pinterestiä käytetään selkeästä eniten viikonloppuina. Myös Twitterillä on viikonloppuna muutama käyttöpiikki, jotka ilmeisesti aiheuttaa urheilun seuraaminen kommentointi.
4. Analyysitietosi kertovat juuri sinulle optimaalisesti parhaat ajat julkaista
Optimaalisissa julkaisuajoissa on lopulta kyse siitä millä alalla olet ja millaisia seuraajasi ovat. Siksi ne kaikkein parhaat julkaisuajat eivät löydy laajoistakaan sometutkimuksista vaan omien sivujesi analyysitiedoista Valitettavasti facebook ja Instagram antavat niihin pääsyn vain julkisille/ yrityssivuille. Parhaat ajat saattavat yllättää. Oman Facebook yrityssivuni analytiikka kertoo että sivuni seuraajat ovat parhaiten paikalla kello 9 illalla perjantaisin. Instagram Insightsin mukaan instaseuraajani tavoittaa todennäköisimmin lauantaina kello yhdeksän illalla. Jos parhaiden aikojen kanssa säätäminen ei kiinnosta, mutta haluat silti optimoida julkaisujesi näkyvyyden kannattaa avuksi ottaa ajastaminen ja ajastusohjelmat. Suurin osa ajastusohjelmista laskee automaattisesti käyttäjän parhaat ajat julkaista ja ehdottaa niitä julkaisuajoiksi. Oma aktiivinen someaikasi voi olla vaikka aamuyöllä sunnuntaina mutta julkaisusi saavat silti optimaalisen näkyvyyden.
The post Parhaat ajat julkaista Facebookissa ja Instagramissa appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>The post Somevapaampi 2019? appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>Tietosuojamurtoja, salaisia koukuttavia algoritmejä, uhkia demokratialle ja tutkimustietoa somen haitallisista vaikutusta mielenterveyteen, vuosi 2018 sai monet vakavasti pohtimaan Facebookin jättämistä tai ainakin somepaastoa. Vaakakupin toisella puolella painaa huoli ulkopuolelle jäämisestä, siitä miten tulla toimeen ilman Messengeriä ja Facebookissa jaettuja kutsuja ja tietoja tapahtumista. Ollako vai eikö olla somessa ei ole monelle luovan alan työläiselle edes kysymys. Somessa on oltava koska (ainakin vielä) verkostot ovat siellä, yhteydenpito tapahtuu enimmäkseen somen kautta ja some on tärkeä kanava oman taiteen näkymiselle. Toisaalta monilla, itseni mukaan lukien, kuluu someiluun kohtuuttomasti aikaa. Aikaa jonka voisi käyttää paljon tehokkaammin. Varsinkaan Facebookissa luuhaaminen ei myöskään tuo yleensä inspiraatiota tai luovaa oloa.
Kuvittele että olet juuri täyttänyt 13-vuotta ja ovet somebaariin aukeavat. Baari on auki 24/7 ja seuraa sinua taskussasi tai veskassasi minne ikinä menetkin. Somebaarissa on aina tuttavia ja keskusteluita joihin voit osallistua tai olla osallistumatta. Tarjoilut ja keskustelut on kustomoitu juuri sinun mieltymyksiin sopiviksi ja mahdollisimman koukuttaviksi. Kuten todellisen elämän baarissakin myös somebaarissa on useimmille virkistävää käydä joskus; on mahdollista käydä inspiroivia keskusteluja, jakaa ajatuksia, tavata mielenkiintoisia ihmisiä. Oleellista kuinka usein käy, mitä tekee, keitä tapaa. Boheemin rappiotaiteilijan myytti on romantisoitu ja ajassa eltaantunut. Mikäli esimerkiksi Toulouse-Lautrec, Van Gogh ja Gauguin todella saivat luomisvoimaa absintin huuruisista illoista, niin hummailu oli rahan ja ajan rajaamaa. Taskussa kulkeva somebaari on saatavilla joka hetki jona tylsyys uhkaa. Luovuudelle on todettu myös tylsät hetket tärkeiksi, ilman tylsyyttä olisi ns. rappiotaiteilijoidenkin moni merkittävä teos olisi voinut jäädä syntymättä.
Mieti hetki sitä miten käytät somea kännykältäsi; kuinka paljon, mitä sovelluksia, kuinka suuri osa käytöstä on hyödyllistä? Jos esimerkiksi Facebookin käyttösi on pelkkää räppäilyä ja ajan tappamista
Piip joku kommentoi kanssasi samaa fb julkaisua, piip ystäväsi julkaisi Instassa pitkästä aikaa, piip Pinterest lisäyksesi tallennettiin, piip, piip, piip…Jos puhelimesi piippailee, ynähtelee ja vaatii jatkuvaa huomiotasi silloinkin kun pitäisi keskittyä
Mitkä sovellukset syövät aikaasi eniten? Unohdutko Instaan tai pelaamaan Clash Royalea? Jumiudutko katsomaan TikTokin #tanssihaasteita tai seuraamaan Twitteriin vänkäämistä? Keskimääräinen älypuhelimen omaava amerikkalainen viettää päivästään 3 tuntia 40 minuuttia puhelimellaan, ajasta arviolta alle 30 minuuttia on hyötykäyttöä. Ole viisaampi.
Sosiaalinen media on hiipinyt elämiimme pikkusormea pitkin. Jos some ilmestyisi nyt elämäämme tyhjästä ja sanoisi ”vien noin 2 h ajastasi joka päivä, annan sinulle hieman verkostoitumista, näkyvyyttä ja vähän viihdykettä, roppakaupalla turhautumista, itsetunnon heikkenemistä ja ai niin, meinasin unohtaa, vien yksityisyydensuojasi ” vastaisi moni tarjoukseen kiitos ei. Some on luikerrellut isoon osaan elämäämme pikkuhiljaa ja on nykyään niin iso osa arkeamme että on vaikea olla ilman sitä ilman. Kuulun itse siihen suureen laumaan joka lähes huomaamatta eksyy someen ”vähän hengailemaan” ja hups, aikaa kuluikin paljon enemmän kuin oli tarkoitus. Some käyttää tätä meidän laumaamme, sen sijasta että me käyttäisimme somea. Tilanteen haltuunottamiseksi tarvitaan suunnitelmallisuutta, somen ilojen ja hyötyjen maksimointia ja haittojen minimointia. Harva menee baariinkaan ilman mitään ajatusta siitä kuinka kauan viipyy, keitä tapaa ja mikä on illan suunnitelma.
Kurinalaisempaa somedieettiä kaipaaville suosittelen avuksi yllä mainittuja somen käyttöä rajoittavia appseja. Mikäli niiden testailu kiinnostaa, ota yv:llä yhteyttä. Kartoitan juuri tarjontaa erottaakseni jyvät akanoista ja ihmiskoekaniinit ovat tervetulleita. Jos kerrot mihin ensisijaisesti haluat apua niin etsin appsien viidakosta juuri sinulle sopivan ehdokkaan.
Iloista sometteluvuotta, kippis kohtuukäytölle & hyvällä tavalla tylsille hetkille!
The post Somevapaampi 2019? appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>The post Hashtagit tekstikenttään vai kommentteihin? Muna vai kana? appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>Hashtagit ovat portteja, opaskylttejä ja luotijunia jotka tuovat julkaisulle näkyvyyttä. Niinpä niitä tulisi olla vähintään 7, mielellään 11 tai enemmänkin. Pitkä risuaitarimpsu näyttää monien mielestä postauksessa raskaalta ja mainosmaiselta. Esteetikon ratkaisu on sijoittaa hashtagit ensimmäiseen kommenttiin. Lopputulos on tekstistä riippuen kertomuksellista tai minimalistista kuin munan valkoinen pinta.
Hashtagit kommentteihin:
+ selkeämpi tekstikenttä
+ tekstin sanoma paremmin esiin
+ ensimmäisen kommentin jälkeen hashtagit ei näy lainkaan
+ testin mukaan postaukset joissa hastagit kommenttikentässä saa 19,37% enemmän kommentteja
– hankalaa: hastagit lisättävä postauksen jälkeen, ei voi ajastaa etukäteen
– Jos hashtagit jatkuvasti vain kommenteissa ja jokseenkin samoja Insta voi tulkita väärinkäytöksi ja sulkea tilin määräajaksi
Agora Pulsen tutkimuksessa todettiin hashtagien tekstissä suoriutuvan paremmin kaikilla muilla mittareilla paitsi kommenttien määrällä mitattuna. Tekstin sisään tai sen perään sijoitetut hashtagit voi myös sopia tyyliin, esimerkiksi brändätyt hashtagit ja omaan taiteilijanimeesi liittyvä hashtag on hyvä olla esillä. Joskus on hyvä olla hajoittamatta kokonaisuutta: kana-vaihtoehto tarjoaa kaiken samassa paketissa sulkineen päivineen.
Hashtagit tekstissä

+ helpompi tapa
+ toimii myös etukäteen ajastuksissa, esim. Tailwindissä
+ tykkäyksiä testissä 9.84% enemmän kuin postauksissa joissa hashtagit kommenteissa
+ tavoitettavuus 29.41% korkeampi kuin postauksissa joissa hashtagit kommenteissa
– Näyttää raskaalta
– -voi haitata tekstin lukemista
Erot ja testissä olivat melko pieniä, hashtagien sijoituksessa on algoritmien optimointia enemmän kyse tyyliseikoista. Pelkistettyä tyyliä ei kannata tyyliä ei kannata pilata kasalla risuaitoja. Laiskempi varman päälle pelaaja sijoittaa hashtagit tekstiin. Ettei valinnasta tule liian helppoja, niin jokeriksi kolmas vaihtoehto. Tipu. Munan ja kanan parhaita puolia yhdistelevän tipun teet näin: lyö varsinaisen kuvaavan tekstin jälkeen rivinvaihtoa ja sitten pistettä, tähteä tai muuta merkkiä. Toista kaksi kertaa tai enemmän. Lisää hashtagrimpsu kolmen tai useamman #tyhjän” rivin jälkeen. Instagram ei näytä tekstiä kolmen tyhjän rivin jälkeen ellei katsoja klikkaa ”lue lisää” banneria. Teksti erottuu ja on selkeä, hashtagit on silti kohdillaan ja teho optimaalinen. #Tipitii!
The post Hashtagit tekstikenttään vai kommentteihin? Muna vai kana? appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>The post Algoritmin anatomia appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>Algoritmejä verrataan usein resepteihin. Algoritmeissä, kuten resepteissäkin, on kyse listasta tietyssä järjestyksessä olevia ohjeita/sääntöjä. Sääntöjen tavoitteena on ratkaista jokin ongelma, esimerkiksi leipoa herkullinen leipä. Jos somen algoritmi olisi kokonaisuudessaan resepti, reseptin tavoitteena olisi valmistaa mahdollisimman koukuttava addiktio. Tähän päästäkseen esimerkiksi Facebook on luonut jokaiselle käyttäjälle oman, juuri hänen koukuttamiseensa tarkoitetun reseptin. Perusidea on jokaisen reseptissä kuitenkin sama: Sekoitetaan iso määrä käyttäjästä kerättyä dataa isoon määrään muista samankaltaisista käyttäjistä kerättyä dataa. Mausteeksi lisätään ripaus satunnaisuutta pitämään mielenkiinto yllä.
Piilaakso rakastaa algoritmi-sanaa koska luo se luo mysteerisyyttä somen koodien ympärille. Algoritmeissa ei sinänsä ole mitään uutta, matemaatikot ovat käyttäneet niitä Eukleideen keksimästä ns. Eukleideen algoritmistä lähtien. Algoritmit ovat osa arkeamme; algoritmi suosittelee Spotifysta mieltymyksiisi perustuvia kappaleita, auttaa löytämään halvimman lennon lomakohteeseen ja ehdottaa Tinderistä seuraa.
Me käytämme algoritmeja, mutta myös algoritmi käyttää meitä: Google, Facebook ja Instagram keräävät tietoa klikkauksistamme, tykkäyksistämme, jopa siitä kuinka kauan olemme pysähtyneet jonkin postauksen, uutisen tai mainoksen äärelle. Olemme algoritmien raaka-ainetta, halusimme tai emme. Keräämiään tietoja algoritmit käyttävät muokatakseen henkilökohtaisia algoritmejamme vielä koukuttavammiksi, mutta myös muokatakseen yleisiä algoritmeja. Osa algoritmeistä on ns. koneoppivia ja erittäin taitavia siinä: erään tutkimuksen mukaan algoritmi osaa ennustaa somekäyttäytymisesi paremmin kuin puolisosi tai ystäväsi. Facebookin algoritmi osaa arvioida myös käyttäjän tunnetilan hämmästyttävän tarkasti. Se miten se tämän kaiken tekee on mysteeri jopa Zuckerbergille. Itseoppivuus, jatkuva tiedon keruu ja sen myötä muuttuminen tekee algoritmeistä niin omalakisia ja monimutkaisia ettei algoritmien kehittäjätkään tunne niitä.
Miksi meidän sitten tulisi tietää jotain somen algoritmeista? Algoritmeihin on tietoisesti ohjelmoitu satunnaisuutta koska se auttaa koukuttamisessa. Ihmisaivot etsivät satunnaisuudesta jotain tarkoitusta, logiikkaa sille miksi jostain toiminnasta seuraa palkinto, toisesta rangaistus. Algoritmien takaa tällaista logiikkaa ei löydy, satunnaisuus on mukana vain satunnaisuuden takia, koukuttamisen takia, rahan takia. Koska algoritmit muokkaavat, suodattavat, rakentavat ja manipuloivat meidän maailmaa, on ihmisten hyvä tietyllä tasolla ymmärtää niitä. Ymmärtää että algoritmi ei itsessään ole tyly tai suopea, se vain ratkaisee ongelmaa jota varten se on kehitetty. Oleellisempaa on kysyä kuka algoritmeja hallitsee, kuka niitä tekee, miksi ja kenelle.
Jos algoritmin annetaan olla kuningas, on se sokea sellainen. Somen algoritmeja tuskin on ohjelmoitu lisäämään vihapuhetta tai luomaan toisiaan ymmärtämättömiä kuplia. Algoritmit on ohjelmoitu palkitsemaan reaktioista, mitä voimakkaammista, sen parempi. Ne on ohjelmoitu tarjoamaan sisältöä pohjautuen käyttäjän mieltymyksiin. Näin toimiessaan ne huomaamattaan kaventavat käyttäjien maailmankuvaa ja helpottavat esimerkiksi rasististen viestien esillepääsyä ja leviämistä. Jokainen hyvä kokki tietää että pelkkä reseptin orjallinen noudattaminen ei takaa onnistunutta lopputulosta, tarvitaan maistamista ja ripaus rakkautta. Facebook yrittääkin parhaillaan korjata algoritmejään ”inhimillistämällä” niitä. Somen algoritmien reseptissä on kuitenkin lähtökohtaisesti niin paljon vikaa ettei ihan pikku viilailut auta.
The post Algoritmin anatomia appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>The post Pinterest; tonttuovien tekovinkkejä vai taiteen pinnalle pinnailemisen työkalu? Pinterest vinkkejä ja kuvanveistäjä Pia Männikön Pinterest-kokemuksia. appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>Kuvanveistäjä Pia Männikkö kiinnostui Pinterestistä ammatillisessa mielessä huomatessaan, että kolmasosa hänen kotisivulleen löytäneistä tuli sinne Pinterestin kautta, vaikka hänellä ei edes ollut omaa tiliä siellä. Pialle, kuten monelle muullekin Pinterest oli tuttu Diy-joulukranssivinkkien, reseptien ja sisustuksen mekkana. Art, art supplies & hobbies on Pinterestin suosituin osa-alue ja pitää sisälleen kaikenmoista askartelua. Pinterestissä on askarteluja myös maalarinteipistä, mutta Pian massiiviset orgaaniset teippimonumentit ovat kaukana tästä tuunailusta, ja Pian eniten pinnattu kuvakin oli heijastuksiin ja liikkeeseen liittyvästä tilataideteoksesta. Olisko Pinterestillä annettavaa myös ammattitaiteilijalle? Pia kiinnostui Pinterestin mahdollisuuksista nimenomaan kotisivulleen johdattajana; kiinnostuksen herättäjänä ja parhaimmillaan lumipalloefektin laukaisijana. Tällaisessa Pinterest onkin ylivoimainen, koska Pinterest on ensisijaisesti hakukone ja vasta toissijaisesti sosiaalinen media. Mikä mahtavinta Pinterestin osumat tulevat myös googlehauissa esille. Useille luovan alan ammattilaisille Pinterest tarjoaa mahdollisuuksia, mutta myös sudenkuoppia ns. askartelutuunausharrastelu-maineensa johdosta. Tässä blogikirjoituksessa keskitytään siihen, miten sudenkuopat vältetään ja luodaan taiteen ammattilaisen Pinterest-tili.

Kuva Pian Pinterest etusivusta lyhyellä esittelytekstillä ja kotisivun osoitteella

Kuvataiteilija Claire Desjardinsin taulujaottelua, yksi taulu omistettu hänen taiteelleen, toinen inspiraatiokuville, kolmas Behind the Scenes kuville.

vasemman yläkulman kynästä pääsee muokkaamaan tekstejä

Kuvauksessa kannattaa käyttää tärkeimpiä kuvaan liittyviä hakusanoja
Pinterestiä käyttää tällä hetkellä 250 miljoonaa ihmistä maailmassa. Aasilaiset ovat vasta löytämässä Pinterestiä ja Pinterestin käyttäjien uskotaan nousevan lähivuosina rajusti. Pinterestin käyttäjät ovat muita sosiaalisen median käyttäjiä koulutetumpia ja varakkaampia. Yli puolet käyttäjistä on ostanut jotain Pinterestistä löytämäänsä. Luovan alan ammattilaisistapinterest sopii sellaisille joilla on halu myydä teoksiaan ja sivu jolta myydä. Pinterest on oiva myös ohjaamaan ihmisiä kotisivulle. Kun Pialta kysyy mitä iloa hänelle on Pinterestistä tähän mennessä ollut, hän arvioi vaikeaksi sanoa mitkä yhteydenotoista ovat tulleet juuri Pinterestin kautta. Pia epäilee että Pinterestillä ollut osuutta erääseen teoskyselyyn Kiinasta, Pian töiden esittelyyn Meksikolaisessa taidelehdessä ja näyttelykutsuun Comossa. Oikein käytettynä Pinterest vaikuttaa avaavan muitakin kuin tonttuovia.
Lisää luettavaa:
Yleisiä ohjeita taiteilijalle: https://theabundantartist.com/pinterest-buyers/
Menestystarinoita:
https://www.artworkarchive.com/blog/7-fine-artists-you-should-follow-on-pinterest
Miten museot käyttävät Pinterestiä: https://business.pinterest.com/en/success-stories/tate
The post Pinterest; tonttuovien tekovinkkejä vai taiteen pinnalle pinnailemisen työkalu? Pinterest vinkkejä ja kuvanveistäjä Pia Männikön Pinterest-kokemuksia. appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>The post Podsit – eli mitä teineillä ja delfiineillä on annettavana Kantokorven jättämään aukkoon somen kulttuurikeskusteluissa appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>Voiko podseista olla mitään iloa yksittäiselle somenäkyvyyttä taiteelleen haluavalle taiteilijalle tai muille kulttuurin parissa toimijoille? Mielestäni on ja ei. ole. Ei jos tavoitteena on saada Instagramissa nostetta esimerkiksi uutta teoskuvaa koskevalle postaukselle. Vaikka podseilla voikin ehkä hieman nostaa orgaanista näkyvyyttä hyödyt ovat pieniä verrattuna podsien vaatimaan aikaan. Merkittävä noste ja pääsy esim. trendaaviin postauksiin vaatii niin monia tykkäyksiä ja kommentteja että on kuuluttava joko useampaan podsiin tai mm. Telegramista löytyviin ammattimaisempiin podseihin. Vaikka tämän tyyppisiin podseihin liittyminen tuo paljon tykkäyksiä, ongelma on se että tykkäykset näyttävät epäaidoilta, ostetuilta. Ammattimaiset podsit eivät myöskään tuo juurikaan lisää seuraajia koska tykkäykset lisätään automaattisesti ja kohderyhmä on väärä. Uskon että sama aika käytettynä esimerkiksi osuvimpien hashtagien pohtimiseen tuo paremman tuloksen. Instagrammim podseista voi olla iloa jos oikeasti kaipaa kommentteja teoksiinsa tai hakee näkyvyyttä pienessä rajatussa yleisössä johon podsin muut jäsenet myös kuuluvat.
Yksi podsien käyttötapa kuitenkin sopii taidesomeiluun ja marraskuiseen suomeen kuin Amos Rexin pyöreät valoikkunat Narinkkatorin kupeeseen. Facebook & podsit & kulttuurikeskustelut. Vaikka podsit kehitettiinkin Instaan (teinejä ei Fb kiinnosta), podsien mekanismi toimii paljon tehokkaammin Facebookissa. Instan algoritmit painottavat edelleen postausten suosiota enemmän kuin henkilökohtaisia tykkäyksiä. Myös yleisöt ovat erilaisia, Instassa rajaamaton, Facebookissa rajattu. Useimmilla meistä lienee kokemuksia fb-postauksista jotka jääneet pariin tykkäykseen kunnes muutama on innostunut kommentoimaan ja simsalabim: postaukselle sataa tykkäyksiä. Syy on yksinkertaisesti se että nykyisillä algoritmeillä postauksesi näkee maksimissaan 10% fb-kavereistasi. Kun postaus saa tykkäyksiä ja sitä vieläkin arvokkaampia kommentteja algoritmit havahtuvat ”hei täällä tapahtuu jotain mielenkiintoista!” ja näyttävät postaustasi useammille.
En varmaan ole ainoa joka kaipaa fb feediinsä Kantokorven päivityksiä ja hänen seinällään käytyjä kulttuurikeskusteluja. Kantokorvella oli harvinaisen laaja ja pikkukuplia rikkova fb-kaveripiiri sekä kyky kirjoittaa sisällöllisesti antoisia ja viihdyttäviä fb- postauksia. Ehkä Kantokorven fb-tarjosi myös matalan kynnyksen kanavan osallistua, sellaisillekin jotka harvoin tekivät omia postauksia fb:hen. Kantokorpi aloitti aikana jona algoritmit olivat suopeampia ja saavutti sellaisen aktiivisen seuraajaporukan joka nosti postaukset hyvin näkyviin. Toisaalta Otson fb-feedi osoitti myös Suomen kulttuurisomen vahvuuden ja heikkouden: sen pienen koon. Suomessa Facebookissa on edelleen oikeasti mahdollista tavoittaa paljon niistä ihmisistä jotka jakavat mielenkiinnon samoihin kysymyksiin. Kukaan tuskin kykenee Kantokorveksi Kantokorven paikalle, mutta kaikille kulttuurikeskusteluja kaipaaville ja fb:n algoritmeihin turhautuneille podsit tarjoavat varteenotettavan vaihtoehdon. Ketä sinun podsiis voisi kuulua? Kokoamalla 5-15 suunnillen samoista asioista kiinnostunutta podsiin saat itsellesi tärkeät asiat näkyville ohi nihkeiden algoritmien. Ja teet somemaailmaa askeleen paremmaksi. Tämä kaikki ilman pakkoa lähteä ulos pimeään verkostokokkaroimaan, jakamaan kömpelöitä poskisuudelmia ja puoliväkinäisiä hymyjä.
Ps. En lupaa briljantteja kommentteja, mutta otan mielellään vastaan kutsuja kivoihin podseihin!
The post Podsit – eli mitä teineillä ja delfiineillä on annettavana Kantokorven jättämään aukkoon somen kulttuurikeskusteluissa appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>The post Näin koulutat algoritmisi appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>
Facebook on yritys. Ja se haluaa tehdä voittoa. Facebook tekee voittoa myymällä huomiota/ aikaa, sinun aikaasi. Zuckerberg ilmaisee asian niin että fb:n algoritmin uudistukset tähtäävät siihen että käyttäjät näkisivät enemmän merkityksellistä sisältöä. Niinpä fb on luonut ns. älykkään algoritmin perustuen käyttäjän toimintaan fb:ssä: tykkäyksiin, klikkauksiin, kommentteihin, ja suosittuihin aihepiireihin. Algoritmin tavoitteena on koukuttaa mahdollisimman hyvin, saada enemmän huomioaikaa. Jos uskot tietäväsi älykästä algoritmiasi paremmin sen mitä haluat fb:ssä nähdä ja mitä et kannattaa algoritmit ottaa koulutukseen.
Ensiksi kannattaa kertoa algoritmeille millaisia postauksia haluat fb-syötteessäsi nähdä. Teet tämän muokkaamalla uutisasetuksista sitä, keitä ja mitä haluat ensisijaisesti seurata. Voit valita n. 30 ensisijaisen seuraamisen kohdetta. Nämä voivat olla henkilöitä, uutissivustoja, yrityksiä, järjestöjä, ryhmiä tai organisaatioita.
Läheisten henkilöiden lisäksi myös tilit joissa käydään itsellesi mielenkiintoista aiheista keskustelua kannattanee varustaa tähdellä.
Ikävämpi, mutta yhtä tärkeä homma on karsia pois turhia seurattavia. Jos Konmaritus on tuttua sen taktiikkaa voi hyvin soveltaa. Kyse on siivouksesta: Säilyttää fb-tililläsi vain ne seurattavat joiden seuraaminen tuottaa sinulle iloa tai jotain muuta säilyttämisen arvoista. Seuraamisen lopettaminen ei näy lopettamisen kohteelle eikä kenellekään muullekaan itseäsi lukuunottamatta.
Jos kaipaat uudenlaista sisältöä voit valita uusia kohteita Facebookin uutisasetuksissa ehdottamista sivustoissa. Nämä suositukset perustuvat tietenkin taas fb:n omiin algoritmeihin, siihen mistä fb päättelee sinun olevan kiinnostunut. Sille joka haluaa kupliensa ulkopuolista seurattavaa suosituksilla on vähän annettavaa. Eräs ystäväni kertoi välillä käyvänsä tykkäämässä esimerkiksi perussuomalaisten ja maanpuolustusintoilijoiden sivustoista ”huijatakseen” fb:n algoritmia. Huijauksen seurauksena fb syötteeseenkin varmasti päätyy uudenlaista luettavaa…
Toinen oppitunti algoritmeillesi koskee mainoksia. Fb:ssä Mainoksia ei voi ikävä kyllä välttää mutta siihen voi vaikuttaa millaisia mainoksia näkee.
Mainosasetuksiin pääsy on ehkä tahallaan tehty hieman mutkikkaaksi. Helpoiten niihin pääsee klikkaamalla kolmea palluraa jonkun näkemäsi mainoksen ylälaidassa.
Jos koet stalkkaamiseksi mainosten näkymisen samasta aiheesta mistä olet juuri googlallut, niin sen voi estää mainosasetuksissa. Mikäli et halua kohdennettua mainontaa lainkaan kannattaa ruksata pois myös omien demografisten tietojen käyttö. Tämäkään ei poista mainoksia, muuttaa vaan mainosten aiheet sattumanvaraisemmiksi.
Mainosasetusten viimeisen kohdan ruksaaminen pois kannattaa aina ellet halua nimelläsi mainostettavan tyyliin ”fb kaverisi anarkistinen algoritmi tykkää sivusta Varusteleka.”
Asetusten säätäminen asettaa rajat fb-algoritmeillesi. Algoritmien kouluttaminen mieleiseksi on kuitenkin tehokkaimmillaan jatkuvaa toimintaa. Antamalla palautetta koko ajan fb:ssä ollessasi muokkaat algoritmejä . Opettele käyttämään postausten oikean yläkulman palleroita yhtä aktiivisesti kuin vasemman alakulman tykkäysnappulaa; jäädytä, älä seuraa, näytä vähemmän tämänkaltaista, piilota mainos jne.
Onko algoritmin koulutus vaivan arvoista? Oman kolmen viikon ihmiskokeeni perusteella on. Syötteessäni on enemmän sellaisia postauksia joita tekee mieli kommentoida tai ainakin lukea niiden herättämä keskustelu. Tyhjänpäiväisten uutisten sijasta tähdellä merkkaamani Hootsuiten ja Social Media Examinerin uutissivustot paitsi kertovat uusinta tietoa somen saloista myös johdattavat minut takaisin työasioiden pariin. Mainokset ovat vähentyneet. Feedin toinen postaus on aina mainos, muuten en näe mainoksia lainkaan. En tiedä miksi, ehkä kuulun harvempaan kohderyhmään..? Ikävää on se että näen postauksia entistä harvemmilta ihmisiltä, epäilen tämän osaksi johtuvan siitä että useat valitsemani ihmiset ja sivustot postaavat suhteellisen harvoin. Samat postaukset myös toistuvat useammin kuin ennen. Yllättävin seuraus on se että fb:ssä lorvailuni on tullut vähemmän passiiviseksi, kysymys siitä mitä haluan seurata ja mitä en, ja onko tämä mielekästä on jatkuvasti läsnä. Summa summarum: Viihdyn Facebookissa paremmin mutta lyhyempiä aikoja. Olisi kiva kuulla muiden algoritmin kurittamista harrastaneiden kokemuksia.
The post Näin koulutat algoritmisi appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>The post Ajastamisen auvot appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>Ajastamisohjelmat säästävät aikaa ja auttavat julkaisemaan juuri siihen aikaan kun seuraajia on eniten paikalla. Ohjelmia löytyy eri tarkoituksiin ja monessa eri hintaluokassa. Ajastamisohjelmaa valittaessa on hyvä ainakin pohtia hetki mitä kanavia käytät ja mitä haluat käyttää? Kuinka usein aiot postata? Kiinnostaako sinua analyysitiedot: mistä päin maailmaa seuraajasi tulevat, minkä ikäisiä he ovat vai kaipaatko pelkkää ajastamista?
Ohessa yhteenveto ajastamis- & somen hallintaohjelmista joihin olen perehtynyt (Laterbro, Buffer, Hootsuite, Tailwind) ja joihin aion perehtyä (Postcron, Social Oomph). Kaikki ovat tarjonnan halvimmasta päästä ja tarjoavat kokeilun ilmaiseksi.
Laterbro / https://twittimer.com/?r=laterbro
Buffer / https://buffer.com
Postcron/ https://postcron.com
Tailwind/ https://www.tailwindapp.com/blogger-small-business
Hootsuite / https://hootsuite.com
Social Oomph / https://www.socialoomph.com
Parhaasta ajastamissovelluksesta löytyy yhtä monta oikeaa mielipidettä kuin Sauli Niinistön muotokuvasta. Kokeilemalla löytynee se jonka näppituntuma ja estetiikka miellyttää eniten. Kuulen mielelläni kokemuksianne näistä tai muista ja vastaan kykyni mukaan kysymyksiin!
The post Ajastamisen auvot appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>The post Hip hip hurraa: sosiaalisen median merkkipäivät appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>Mahtipontiset juhlapäivät ja kissanristiäiset ovat sosiaalisessa mediassa suosittuja. Juhlapäiviin liittyvissä postauksissa yhdistyvät kaikki tärkeimmät suositun julkaisun kriteerit: yhteisöllisyys, positiivisuus, viihdyttävyys ja informatiivisuus. Useat järjestöt ovat ymmärtäneet merkkipäivien tärkeyden ja perustaneet omansa. Huomenna on Floridan kajakkiklubin 2013 aloittama Mother Ocean Day ja lauantaina World Fair Trade Organizationin 14 vuotta täyttävä Fairtradeday.
Joka päivä ei kannata juhlia somessakaan. Viisas taiteilija tai museon tiedottaja valitsee juhlista itselleen sopivimmat. Surrealismin ja viiksien ystävä voi juhlistaa Dalin syntymäpäivää 11.5 siihen liittyvällä postauksella. Jos teet teipistä installaatioita ei kannata unohtaa kansainvälistä cellophane-päivää 27.5.
Oma lukunsa on ns. viikonpäivämerkkipäivät, kuuluisimpana #tbt eli throw back Thursday. Tbt antaa luvan muistella hurjaa nuoruutta tai lapsuuden sormivärikokeiluja. Kissojen ystäville löytyy lähes joka päivälle oma viikkohashtaginsä, meowmondaysta whiskerwednesdayn kautta caturdayhin.
Aloittelevan taiteilijan kannattaa pitää kalenteria myös Instagramin viikkohaasteista ja kilpailuista. Nopeinta näkyvyyttä tarjoaa Instagrammin oma #WHP eli Instagram’s Weekend Hashtag Project. Instagram julkistaa joka perjantai viikonloppuhaasteen teeman ja sen hashtagin, esimerkiksi viimeviikonloppuna se oli #whpcolorpop. Parhaat kuvat esitellään Instagramin omalla instasivulla sekä aiheeseen liittyvässä blogissa. Monilla Instagram-gallerioilla on vastaavanlaisia kilpailuja, palkinnoilla tai ilman. Sosiaalisen median juhlapäiväkalenterin alla linkkejä joihinkin tuntemiini, kannattaa googlailla lisää omalta alalta. Onnea haasteisiin, mahtavia juhlia ja #cheers!

Art Sanity julkaisee tuntemattomien taiteilijoiden töitä. Mukaan pääsee hashtagilla #artsanity. Artsanityn kuraattoorit suosivat erityisesti piirustuksia. Yli 336 000 seuraajaa.
artFido.com Taidekauppa ja blogi, mukaan voi päästä ottamalla yhteyttä soitteeseen [email protected]. Yli miljoona seuraajaa.
Magic Gallery, Valokuvia, veistoksia, videoita, maalauksia. Tagilla #magicgallery saa heidän kureettoreidensa huomion.
Art of Visuals, värivalokuville, mukaan tagillä #Artofvisuals or #AOV. Yli miljoona seuraajaa.
GALLERY_OF_BW, mustavalkovalokuville, mukaan hashtagilla #gallery_of_bw.
AARTISTIC_DREAMERS, erityisesti piirtäjille ja kuvittajille, yli 110 000 seuraajaa, mukaan hashtagilla #aartistic_dreamers.
ART_SPOTLIGHT, valokuvia ja videoita, 1,3 miljoonaa seuraajaa. #Art_Spotlight hashtahillä mukaan.
Bonuksena vielä yksi palkinnollinen kuukausittainen instakilpailu valokuvaajille. Lisätietoa: https://www.life-framer.com
The post Hip hip hurraa: sosiaalisen median merkkipäivät appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>The post Taiteilijan hashtagit: Risuaidoista näkyvyyden Eedenin porteiksi appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>
Hashtagin syvin olemus ei ole aita vaan enemmin avautuva portti. Portin lisäksi hashtag on opaskyltti tai luotijuna joka vie haluttuun kohteeseen. Sosiaalisen median hashtag ei ole risuista vaan näkyvyydestä tehty, hashtageillä liität julkaisusi niihin aiheisiin joissa haluat näkyä. Julkaisu ilman riittäviä ja oikeita hashtagejä on kuin näyttely keskellä metsää jonne löytää vain sattumalta eksymällä. Toisaalta liika määrä hashtagejä tekee postauksesta liian painavan, vaikka ärsytyskynnys hashtagien määrään onkin kasvanut koko ajan. Hashtagien suositeltu minimimäärä on 7. Joidenkin tutkimusten mukaan eniten tykkäyksiä saavat postaukset joissa on 11 hashtagiä. Minimi 7, tavoite 11 voisi olla aika sopiva ohje useimmille taiteilijoille instassa.
Mitä nämä hashtagit sitten voisivat olla? Anarkistinen algoritmi laati viereisen infografiikan avuksi hashtag-ahdistukseen. Omat hashtagit on myös hyvä testata hakemalla osumat ennen käyttöä. Hyvä hashtag ei ole liian yleinen ( esim. #girl, #love) mutta ei myöskään liian harvinainen. Hastag jossa vähintään 10 000 ja enintää miljoona osumaa on ihanteellinen. Jos hashtagien näpyttely tuntuu ylivoimaiselta, apuun löytyy appsejä, jotka liittävät usein käytetyt hashtagit automaattisesti. Esim. Tagsdock(iOS) or Favtags(Android). Jos haluat tietää mitkä ovat suosituimmat hashtagit eri aloilta siinä auttaa https://www.tagsforlikes.com. Joskus hashtagien lisääminen kommenttikenttään postauksen alla voi olla tyylikkäämpi ratkaisu. Hyviä vinkkejä saa myös seuraamalla muiden hashtagejä, tietenkin erityisesti anarkistisen algoritmin instatiliä. Hauskaa hashtägäilyä!
The post Taiteilijan hashtagit: Risuaidoista näkyvyyden Eedenin porteiksi appeared first on Anarkistinen algoritmi cashtagien maassa.
]]>